sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Kahdeksan kylmää faktaa minusta ja ruuasta

Kiitos Heidi hauskasta haasteesta! Mainiota päästä hieman muistelemaan menneitä ja paljastamaan synkkiä salaisuuksia itsestäni. :)



1. Lapsena lueskelin nukkumaan mennessäni äidin keittokirjoja. Nykyään kirjoja selailen ja lueskelen vaikka katsoisin samalla televisiota.

2. Voimakkaimmin mieleeni jääneet ruokamuistot ovat lapsuudestani. Sain eräällä sukulaisellani syödä ensimmäistä kertaa vohveliraudalla tehtyjä vohveleita. Muistan että vohveli oli herkullista, mutta miksi en kehdannut pyytää toista kun mieleni teki lisää? Ensimmäistä kertaa sain Pommac-limsaa tarjoiltuna skumppalasista ollessani alle kouluikäinen. En uskaltanut sitä heti juoda kun luulin että minulle tarjoillaan viinaa. :D

3. Tykkään tosi paljon tanskalaisia ruokaohjelmista. Tämän hetken suosikkini on Veljesten keittiössä. Itse ohjeet ovat näissä ohjelmissa toissijaisia - tanska on hurjan hauska kieli! Ja nämä veljekset, Adam ja James, ovat suloisen höpsöjä.

4. En syö vihreitä karkkeja. En vain syö.

5. Lempiruokani on kermalla höystetty kaalilaatikko ja sokeroidut kohmeiset puolukat.

6. Kamalin ikinä keksitty mauste on mielestäni grillaus- ja yleismauste. Tarviiks perustella?

7. Rakastan omia outoja supernopeita iltapalojani. Makaronia voin ja ketsupin kera, keitettyä maissia voin ja Tabascon kanssa, voissa paistettuja ruisleipäviipaleita, mikrossa käristettyä chorizomakkaraa ja leipää. (Jaiks, paljon voita ja rasvaa!) Pidän ruuasta lämpimänä, kylmät aamupalatyyppiset ruuat eivät heti herätä tunteita. Siksi ehkä olen huono syömään aamupalaa.

8. Joka kerta kun tyttäreni kaivaa hartaudella ruuasta sormellaan majoneesia, ketsuppia tai muuta suuhunsa, sisälläni läikähtää ihana tunne! Hän on oikea noolipeppu, mutta silti annan hänelle omasta ruuastani hyvin mielelläni maistiaisia ja haukkuja. Hän kokeilee rohkeasti uusia makuja ja rakastaa kaikkea supersuolaista. Kapriksenmarjat ovat ihania, niinkuin äidistäkin!


Haluan antaa tunnustuksen eteenpäin kaikille niille, jotka uskovat että nyt on aika tulla kaapista ulos ja tunnustaa pimeät ruoka-aiheiset salaisuutensa. :)






Taannoin valmistin välipalaksi vohveleita ja sujuvana aasinsiltana kakkoskohdan tunnustuksestani, voin ujuttaa mukaan vohvelireseptini.

- - - - - - - - - - - - - -

Vohvelit, 8 kpl

3 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
1 dl voisulaa
3 dl maitoa
1 muna
3/4 tl leivinjauhetta
3/4 tl vaniljasokeria

Sekoita ainekset yhteen ja anna hetki turvota jääkaapissa.

Paista taikinaa vohveliraudalla kunnes väri on kauniin kullanruskea.

Tarjoiluun kermavaahtoa, hilloa ja tomusokeria. Itselläni oli Gran Canarialta tuliaisiksi saamaani kaktushilloa. Todellakin suosittelen sitä ostamaan jos Kanarialle lähdette joskus lomailemaan! Kaupoissa on myynnissä myös omenalla jatkettua versiota, mutta tämä täysin kaktuksen hedelmistä valmistettu hillo on jotain mitä et luultavasti ole koskaan maistanut. Maku on makean tuttifruttinen pienellä aniksisella tvistillä!

5 kommenttia:

  1. Mikä on noolipeppu? Tai tiedän minä mikä on peppu, mutta mikä on nooli? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih! Noolata=kerjätä ruokaa, eli kieli pitkällä ootella herkkupaloja. Tästä sanasta taipuupi sitten nooli joka on tämä noolaaja. :D En arvannut että tämä voisi olla sanana joillekkin outo. Hyvä kun tuli tarkennettua!

      Poista
  2. Nooli ei aukene mullekaan :D Enpä ole koskaan maistanut kaktushilloa! Onko se vihreää vai tuota punaista hilloa mitä sulla on tuossa vohvelin päällä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, voi ei! :D Onko Aadalla tätä noolipepun vikaa? ;) Vohvelin päällä on juurikin tuota kaktushilloa. Löysin näille kaktuksen hedelmille englanninkielisen nimen, prickly pear.

      Poista
    2. Aada on varmasti noolipeppujen kuningatar ;) Jos ei tipu, niin alkaa vaatimaan!

      Poista