sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Pulled pork hampurilainen

Eipäs ole muuten turhaan kehuttu tätä bbq pulled pork burgeria. Muunlaista hampparia on tällä hetkellä vaikea kuvitella syövänsä. Täytteeksi ei tarvittu mitään ketsuppisettejä, raikas coleslaw oli nappitäyte hampurilaisen väliin. Minä piilotin omaani kuitenkin cheddaria. Vähän turhaan ehkä, ilmankin olisi hyvin mennyt.

Virallisen ohjeen mukaan lihana tulisi käyttää porsaan lapaa, mutta meidän tapauksessamme marketista ei sitä löytynyt, joten lavan virkaa ajoi Pöntiön porsaan uuniliha. Katsoin että klöntissä on paljon läskiä ja lihaa. Ja oli kyllä mainio valinta! Kokonaisuudessaan lihapala painoi n. 1200 g ja hinta oli hyvin alle neljän euron. Todella edullista! Ja lihaa jäi reilusti vielä kolmannellekkin hampparikierrokselle. :)

Ajatus näistä mättöburgereista lähti Puolialastoman kokin -blogista. Pienillä muutoksilla ja lisäyksillä tehtiin meidän versiomme kunnioittaen kuitenkin alkuperäisen bbq pulled porkin ideaa.

- - - - - - - - - - - - -

6-8:lle

Tarvitset:

1 kg porsaan lapaa tai uunilihaa
suolaa ja pippuria

Marinadiin:

2 dl siirappia
½ dl fariinisokeria
2 dl sweet chili soosia
1 dl riisiviinietikkaa
1 dl soijaa
1 rkl inkivääriä raastettuna
1 valkosipulin kynsi murskattuna
1 punainen chili siemenineen tai ilman

Laita liha uunivuokaan, mausta suolalla ja pippurilla. Hiero mausteet tasaisesti lihan pintaan.
Mittaa marinadin ainekset kulhoon ja kaada puolet lihan päälle. Laita uuniin neljäksi tunniksi 150 asteeseen. Valele lihaa muutamia kertoja paiston aikana marinadilla.
Siisti kypsä liha mahdollisista läskeistä ja luista, riivi haarukoilla liha suikaleiksi. Kaada paistoliemi marinadeineen kattilaan ja puolet jäljelle jääneestä marinadista. Keitä kasaan. Kaada siirappimainen marinadi lihasuikaleiden päälle, tai jos nynnyilet, kuten minä, liruttele bbq soosia lihan päälle hampurilaisen väliin. :) Jätin fariinisokerin tarkoituksella vähemmälle, koska en halunnut kastikkeesta överimakeaa. Eli kiitos Elmeri tästä huomiosta, sokeria oli ihan järkevä vähän vähentää. Kastikkeesta tuli makuuni ihan sopivan makeaa.


Coleslaw on todella maukas ja juuri sopivan kostea raaste esimerkiksi juuri hampurilaisen väliin. Tein oman coleslawni niistä aineksista mitä kaapissa sattui olemaan, ainoastaan kaalin ostin kaupasta.

Coleslaw:
pala kaalta
puolikas porkkana
pari retiisiä
pari pientä omenaa
puolikas punasipuli
1 dl kreikkalaista jogurttia
2 tl Dijonin sinappia
suolaa ja mustapippuria


Siinä se, rakkauslapsi.

perjantai 28. syyskuuta 2012

Friteerattua bataattia ja kanaa

Tämän viikonlopun aloitus pukattiin käyntiin rasvaisella muttaa oikein maistuvalla setillä. Friteerattua makeaa bataattia ja pinnalta rapeaa ja sisältä mehevän pehmeää kanaa. Halusin löytää friteeraustaikinan ohjeen mikä on takuurapea vielä uunissa paistamisen jälkeen. Ja löysin sen allrecipes.com -sivustolta. Tämä on aivan loistava frittitaikina, sopii varmasti muullekkin kuin kanalle.

- - - - - - - - - - - - - -

Kahdelle

Tarvitset:

kokonainen keskikokoinen bataatti
kaksi ohuen ohutta kanan rintafileepihviä
suolaa maustamiseen
rypsiöljyä

haluamiasi salaattitarpeita

Maustemajoneesi:
majoneesia
wasabi & sesame maustesekoitusta
loraus limen mehua

Frittitaikina:
1 dl vehnäjauhoa
½ dl Maizenaa
½ leivinjauhetta
suolaa
kivennäisvettä

Kuori bataatti ja viipaloi sormen paksuisia ja pituisia ranskiksia.
Sekoita friteeraustaikinan kuivat aineet ja lisää kivennäisvettä kunnes taikina on todella löysää, melkein vetelää massaa. Friteeraa ensin bataatit. Anna sihistä rasvasta kunnes ovat kauniin värisiä. (Älä ota mallia annosesimerkin bataattiranskiksista: rasva oli salakavala ja kuumeni huomaamatta liikaa). Nosta talouspaperin kautta uunipellille odottelemaan kanoja. Suikaloi kananrintafileistä sormenpaksuisia suikaleita, kasta taikinaan ja laske varoen kuumaan rasvaan. Kunnes kanoissa on kaunis väri, nosta talouspaperin kautta bataattien mukana 200 asteiseen uuniin 10-15 minuutiksi. Käytä kiertoilmaa jos uunistasi vain löytyy.

Valmista salaatti ja maustemajoneesi.



keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Frozen yoghurt

Frozen yoghurt, jogurttipehmis, jogurttisemifreddo.. tämä voi olla mitä tahansa näistä, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Koostumus on viiden tunnin pakastamisen jälkeen hileinen, mutta maku varsin loistava. Raikas ja makea, juuri sopivasti jogurtin makuinen.

Ingman on lanseerannut oman frozen yoghurttinsa. Tätä maistelin kesällä Itiksessä ja mielestäni maku ei ollut sellainen kuin olisin toivonut. Jogurtti ei maistunut juuri nimeksikään ja maku ja koostumus muistuttivat tavallista vaniljapehmistä. Myöskään lisukkeet eivät olleet houkuttelevia: tavallisia cocktailhedelmiä ja silputtuja suklaapatukoita. Innolla odotan seuraavaa Helsingin trippiä jolloin pääsen testaamaan kunnon (?) frozen yoghurttia. Viimeksi oli suunnitteilla herkkuhetki Töölön Yobotissa paremman jogurttipehmiksen toivossa. Ilokseni huomasin että Tennispalatsiin on avattu Jogo, sinne talsin heti ensimmäisenä seuraavalla Helsingin reissullamme.

Kuitenkin, omatekoinen sörsseli oli varsin kelpoa kamaa. Jäätelökoneella lopputulos olisi ollut varmasti täydellinen, niin korkeat luulot minulla on reseptistäni. :)



- - - - - - - - - - - - - -

Tarvitset:

1 muna
2 dl kuohukermaa
½ dl ruokokidesokeria (tavallinenkin käy)
1 tl hyvää vaniljasokeria
3 dl luonnonjogurttia
1 rkl sitruunanmehua

Erottele munan valkuainen ja keltuainen eri kulhoihin. Vaahdota valkuainen, kaada sokerit keltuaisen joukkoon ja vaahdota kovaksi vaahdoksi. Vaahdota kerma. Sekoita jogurtti ja sitruunanmehu keltuaissokerivaahtoon, nostele varoen joukkoon kermavaahto, lopuksi valkuaisvaahto. Kaada muovirasiaan ja pakasta. Mikäli omistat jäätelökoneen, kaada massa jäätelökoneeseen.

Turkkilainen jogurtti ei mielestäni ole riittävät hapanta/jogurttimaista. Suosittelen tölkissä olevaa maustamatonta luonnonjogurttia.

Koristele ja mausta frozen yoghurttisi haluamillasi höystöillä.


tiistai 25. syyskuuta 2012

Uuniomenakompotti

Sain ihanan yllätyksen ystävältäni: pussillisen oman puun omenoita! Samantien alkoi päässä pyöriä piirakat, hillot ja mehut. Omppujen tuhoaminen alkoi jo samana iltana kun tein uuniomenakompottia. Tätä ihanaa lisuketta olen valmistanut aina syksyisin jo vuosia. Lämmin omenahilloke on taivaallista ja uunista tuleva tuoksu on huumaava.


Tarvitset:

n. 10 kpl kotimaisia omenoita
3 rkl sitruunamehua
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
½-1 tl kanelia
1 dl vettä
muutama voinokare


Kuori ja kuutioi omenat. Laita uuninkestävään kannelliseen vuokaan. Mausta sitruunanmehulla, sokerilla, vaniljasokerilla ja kanelilla. Kaada päälle desi vettä ja laita muutama voinokare omenoiden pinnalle. Anna omppujen muhia uunissa keskitasolla 200 asteessa ainakin tunti.


Perinteisesti minä syön uuniomenakompottini vaniljajäätelön ja keksimurun kanssa. Ylimääräisestä saa täytettä piirakoille tai pikapiirakan levittämällä hilloa lehtitaikinalevyn päälle.

Liian hyvää ja helppoa!

maanantai 24. syyskuuta 2012

Tattikakku, eli syksyinen supermakea banoffee

Aina on aihetta juhlaan. Oli juhlimisen aihe sitten synttärit, nimpparit, pyhät tai bileet, makeaa saa silloin luvalla syödä. Suvussani/"meilläpäin" ei ole koskaan ollut tapana juhlia nimipäiviä, hyvän nimipäivän onnitukset joskus jonkun muistaessa saatu, ei muuta. Se on ollut ihan fine. Mutta nyt kun meidän perheessä vipeltää puolitoistavuotias, on ihanaa edes pikkuisen juhlistaa hänen vuokseen nimppareita. Tai sitten äiti saa oivan syyn leipoa herkkuja. :) Saatiin myös sinä päivänä vieraita joten "nimpparikakkua" tarjoiltiin isommalle porukalle.

Banoffee on suht nopea valmistaa kun keittelee kondensoidun maidon valmiiksi hyvissä ajoin ennen kakun valmistusta. Aamusta meillä oli kiire ja maito ei saanut kiehua riittävästi. Keitin sitä kaksi tuntia ja luultavasti myös liian pienellä lämmöllä, koska maito ei ollut muuttanut koostumustaan juuri ollenkaan kinuskisempaan suuntaan. Koostumus oli paksuhkoa ja vaaleaa. Maku muistutti valkosuklaakastiketta joten jouduin sitten tekemään "valkosuklaa" version toffeisen kinuskin sijaan. Maku oli kakulla silti mainio! Syksyiseen teemaan sopi hyvin Makuunin irtsariosastolta löytyneet ruskeat vaahtosienet ja kurpitsavaahtikset. Pikkuväen silmää ainakin hivelee kaikki pieni hömpötys.

- - - - - - - - - - - - - -

Tarvitset:

Tölkki kondensoitua maitoa
Vähän reilu puoli pakettia täysjyvä Digestive keksejä
100 g voita sulana
2 (yli)kypsää banaania
2 kypsää päärynää
puolikas lime
1 prk Flora vispiä
(1 rkl vaniljakreemijauhetta)
tummaa kaakaojauhetta koristeluun
karkkeja/pähkinöitä

Valmista ensin toffee. Keitä avaamatonta tölkkiä kattilassa kuumassa vedessä 2½-3 h. Anna jäähtyä.
Murskaa Digestive -keksit pieneksi muruksi, sulata voi ja yhdistä, sekoita tasaiseksi. Painele keksivoiseos irtopohjavuokaan pohjalle, tee pienet parin sentin reunat.
Anna pohjan jähmettyä hetki jääkaapissa tai jos haluat rapeamman pohjan, anna olla 10-15 min 200 asteisessa uunissa keskitasolla.
Valuta tölkistä paksu toffee keksipohjan päälle. Kuori hedelmät, viipaloi, ja mausta limemehulla. Lado hedelmiä toffeen päälle. Päärynä antaa kivaa lisämakua muuten makeaan piirakkaan.
Vatkaa kerma, lisää loppuvaiheessa vaniljakreemijauhe. Vaikka Flora vispi on mukavan jämäkkeliä kermavaahtoa sellaisenaankin, saa vaniljakreemijauheella vielä paksumman (ja maukkaan) kermavaahdon. Levittele kermavaahto aavistuksen kukkulan muotoiseksi piirakan päälle, koristele kaakaojauheella ja haluamillasi nameilla tai pähkinöillä.


keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Kolmen sipulin korvasienirisotto

Mieheni ollessa pidemmillä työreissuilla yritän koota pakastimen ja kuiva-ainekaapin sisällöstä vaihtelevalla menestyksellä itselleni erilaisia lounasvaihtoehtoja kasaan. Välillä vain pelkästä periaatteesta on syötävä kuukausikaupalla pakastimessa lojuneet lohkoperunapussin jämät tai pakastepinaattikeitto. Vaikka näissä ruuissa ei sinänsä mitään vikaa ole kun ne nälkäänsä syö, on kummallisen tyydyttävää saada valmistaa jotain aavistuksen hienompaa käyttämällä juuri niitä aineksia mitä kaapista löytyy.

Ehkä hieman laskelmoidusti olin säästellyt riisipaketin viimeistä desiä arborio-riisiä sekä korvasieniä tätä risottoa varten. Näistä siis tarkoituksella oli valmistaa sopivan hetken tullen maistuva lounas. Kaapissa oli valmiina kanafondia, valkosipulinkynsi, puolikas keltasipuli, pätkä kesäsipulin vartta, nölli voita ja kourallinen parmesaania. Kas näin. Mitään tarkempia mittoja ei tähän herkulliseen risottoon ole, mukailin kanttarellirisottoni ohjetta lisäämällä joukkoon kesäsipulisilppua riisin ollessa lähes kypsää. Korvasieniä oli vähän reilu desi. Ei lainkaan pöllömpää murkinaa!


keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Kolmen ruokalajin japsipäivällinen

Olimme ystäväni kanssa pitkään puhuneet että meidän tulisi kokkailla sushia. Samalla syödä, jutella, nauraa ja nauttia yhteisestä laatuajasta tyttöjen kesken. Ja tänään oli meidän "marttakerhon" rnsimmäinen virallinen kokoontuminen sushin merkeissä. Ja olihan minulla tässä pieni puudeli haudattuna: on jo korkea aika päästä testaamaan ja maistamaan ostoksiani.


Päivän menu koostui misokeitosta, maki- ja nigirisushilajitelmasta sekä matchalla maustetusta vaniljajäätelöstä.


Misokeitto oli Tokyokanista ostamastani pikamisokeittotahnasta. Myyjä suositteli tätä tahnamaista pikamisoa (Marukome Wakame Namamiso) ja oli kyllä aivan mielettömän hyvää! Teimme ruokaisamman version misosta keittämällä japanilaisia vehnänuudeleita mukaan. Koristeeksi salaattisipulia ja paahdettuja seesaminsiemeniä. Misokeittotahnassa oli mukana maukasta wakame-levää jota maistoin ensimmäistä kertaa.


Sushilautaselta löytyy useammanlaista herkkua: aburinigirejä, eli kaasupolttimella semikypsäksi tohotettua lohta majoneesilla, kurkulla, porkkanalla ja avokadolla täytettyjä pikkumakeja sekä pari lohenmäti gunkania. Minulle uusi tuttavuus makisushin sisällä oli crème fraiche-tonnikalatahna. Tällä kertaa keksimme siihen myös hauskan twistin joka teki jo hyvästä tahnasta vieläkin parempaa! Tonnikalatahnaa tuli tosi paljon siihen nähden kuinka vähän sitä lopulta makirullan sisään laitetaan, joten lopusta voi tehdä vaikkapa sandwichejä.

Tonnikalatahna

purkki hyvää tonnikalaa
1 rkl majoneesia
2 rkl crème fraichea
2 tl ruohosipulia silputtuna
2 tl Santa Marian wasabi&sesame maustesekoitusta (tämä oli se twisti) :)



Vaatimaton, mutta hyvä japanilaishenkinen jälkiruoka syntyi matcha-teejauheesta ja puolesta litraa vaniljajäätelöä. Mieheni juo joka päivä vihreää teetä ja hänen teekätköistään sain luvan käyttää viimeisen teelusikallisen vihreää matcha-teejauhetta jälkkäriimme. Tee toi hauskan maanläheisen ja yrttisen maun jäätelöön. Todella erikoinen makuyhdistelmä näin äkkiseltään sellaiseen suuhun missä mansikka- ja suklaajäätelö maistuvat parhaimmalta.

Näitä erilaisia makuversioita jäätelöstä Japanissa tosiaankin riittää. Tekisikö mieli kokeilla mustekalan musteella, härän kielellä, maissilla, wasabilla tai vaikkapa raa'alla hevosenlihalla maustettua jäätelöä? Matchalla on ainakin hyvä aloittaa.. :)

lauantai 8. syyskuuta 2012

Pihlajanmarjamarmeladit

Kaikkea sitä tulee vielä "vanhemmalla" iällä opittua kun lähtee googlettelemaan reseptejä ja faktoja pihlajanmarjasta. En tiennyt että pihlajanmarjassa on kolminkertainen määrä C-vitamiinia appelsiiniin nähden ja vitamiini säilyy erinomaisesti jopa marjojen keittämisen ajan. Vau! Pihlajanmarjoilla on myös positiivisia terveysvaikutteita kuten ruokahalua parantavia ominaisuuksia. Ne auttavat myös laskemaan kolesterolia ja poistamaan ummetusta. Mulla on siis koko elämäni ajan kasvanut pihalla pieni apteekki!

Tästä ehkä hieman aliarvostetusta raaka-aineesta lähdin innoissani muokkaamaan reseptiä josta voisi olla iloa muillekkin. Pihlajanmarjamarmeladeista tuli aivan ihastuttavan makuisia! Koemaistaessani tätä jämäkkeliä marmeladia lennähdin kuin aikakoneessa lapsuuteeni mummun ja pappan natiseville nahkasohville popsimaan Fazerin kettukarkkeja.

- - - - - - - - - - - - - -

n. 34-40 kpl muotilla, veitsellä leikattuna luultavasti vielä enemmän

Tarvitset:

2 ½ dl pihlajanmarjoja
n. 5-6 dl vettä
 
5 dl vettä
5 dl sokeria
15 g agar agar -jauhetta
1 ½ omenasosetta
1 dl pihlajanmarjapyreetä
1 tl viinihappojauhetta
2 dl erikoishienoa sokeria sokeroimiseen

Valmista ensin pihlajanmarjapyree. Valitse mahdollisimman suuria ja punaisia terttuja. Perkaa marjat huolellisesti huonoista marjoista, roskista ja oksista. Huuhtele hyvin. Paras aika marjojen poimimiselle olisi ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Jos olet malttamaton, kuten minä, jätä marjat yöksi pakastimeen. Näin pihlajanmarjojen kirpeys taittuu.

Keitä marjoja puolisen tuntia kunnes ovat pehmeitä. Keittäessä häviää myös siemenissä oleva amygdaliini, joka suurina määrinä nautittuna aiheuttaa kovia mahavaivoja. Kaada keitinliemi pois, paseeraa marjat siivilän lävitse lusikalla. Pihlajanmarjapyreetä pitäisi tulla desin verran.

Kiehauta vesi ja lisää agar agar -jauhe. Älä pidä liian kovalla lämmöllä. Kun seos alkaa muuttua enemmän läpinäkyvämmäksi, lisää sokeri. Kiehauta jälleen nopeasti ja laske lämpöä. Tässä vaiheessa onnistuin itse jo käräyttämään hyytelöaineen ja sokerin kattilanpohjalle. Siksi marmeladeissani voi maistua pieni pikantti paahtuneen sokerin sivumaku. ;)

Kun sokeri on liuennut lisää omenasose, pihlajanmarjapyree ja viinihappo. Sekoita hyvin huolellisesti kaikki sekaisin. Anna seoksen jäähtyä. Varaa uunivuoka tai jokin muu vastaava, minkä voit vuorata leivinpaperilla. Marmeladimassaa tulisi olla sen korkuisesti että sitä on helppo pienellä piparkakkumuotilla leikata tai jos teet veitsellä paloja, on paksuus suutuntumaan miellyttävä.

Anna jähmettyä huoneenlämmössä muutama tunti. Leikkaa marmeladi ja aseta palat kuivumaan leivinpaperin päälle kuivaan paikkaan. Anna marmeladien kuivahtaa ainakin kaksi vuorokautta aina välillä niitä käännellen. Näin pinta ei jää niin niljakkaaksi ja sokeri ei heti sula vedeksi herkun pinnalla.



"Makoisia!" sanoi kettu pihlajanmarjamarmeladeista.

torstai 6. syyskuuta 2012

Pestopiirakka

Viikonloppuna juhlittiin ihanaa 2-vuotiasta pikku missiä. Jälleen kerran oli sankarin äityli loihtinut loistavia herkkuja juhlapöytään. Tälle suolaiselle piirakalle jäi kieleni napsumaan siitä huolimatta että sain piirakkaa vielä kotiinviemisiksikin. Tarkan ohjeen tulen vielä kysymään, mutta nyt vain sovellettiin menemään että saan samantyylistä piirakkaa tarjoilla omille vierailleni.

Pohjan tein luotto-ohjeellani. Pohjasta tulee suolaisen murea ja sopii minkälaisten täytteiden kanssa tahansa. Tähän piirakkaan ei tullut ruokakerma-munaseosta jonka yleensä teen suolaisiin piirakoihini. Täyteläinen tuorejuusto-punainen pesto peti ajoi asiansa hienosti.

- - - - - - - - - - - -

Piirakkavuuallinen

Tarvitset:

Pohja

1 dl mummonmuusijauhetta
150 g voisulaa
3 dl vehnäjauhoja (täysjyvävehnäjauhosta tulee mureampi ja viljaisampi maku)
1 tl leivinjauhetta
1 dl kylmää vettä

Sulata voi, sekoita muusijauhe joukkoon. Lisää vehnäjauhot ja leivinjauhe, sekoittele sekaan. Lisää lopuksi kylmä vesi. Voitele vuoka kevyesti ja taputtele taikina tasaisesti piirakkavuokaan.

Täyte

rasia Philadelphia tuorejuustoa
2-3 tl punaista pestoa (miksei tavallista vihreääkin)
puoli rasiaa kirsikkatomaatteja
1 pieni tai puolikas iso punasipuli
puolikas Mustapekka juusto
basilikanlehtiä


Sekoita tuorejuusto ja punainen pesto, levitä pohjan päälle. Levittele sipulikiehkurat ja tomaatinpuolikkaat tuorejuustopedin päälle. Murenna Mustapekkajuusto ja painele basilikanlehtiä sinne tänne.

Paista uunin keskitasolla 200 astetta, noin 20 minuuttia tai kunnes piirakan reunat ovat kauniin väriset.


tiistai 4. syyskuuta 2012

Mareng suisse

Olen suorastaan ahminut juuri ilmestynyttä Safkaa - Parempaa arkiruokaa -kirjaa. Kirjan ostopäivänä luin sen nukkumaanmennessäni kannesta kanteen. Joka päivä ainakin muutaman sivun, vielä ruokaa laittaessani selailen sitä apupöydällä. Tuumin, mietiskelen, laadin mielessäni ostoslistaa.

Tänään olin täysin vietävissä. Sokerihammasta kolotti niin että ärsytti. Siihen ei auttanut taloussuklaakätköni kaapin perukoilla vaan piti ottaa oikeasti järeät aseet käyttöön. Tämä makeanhimo tulisi taltuttaa kirjasta löytyvällä mareng suisse jätskiannoksella. Tämä emäntä polkaisi pyörällä lähisivaan kermapurkkiostoksille.

- - - - - - - - - - - - - -

Tarvitset:

marenkeja
vaniljajäätelöä
kermavaahtoa
suklaakastiketta
suklaarouhetta

Marengit

2 valkuaista
8 rkl tomusokeria
muutama tippa sitruunamehua

Vaahdota vesihauteessa kovaksi vaahdoksi. Pursota tai nostele lusikalla nokareita pellille. Kuivata marengit 75-100 asteisessa uunissa parin tunnin ajan. Jätä vielä hetkeksi jälkilämpöihin.


Suklaakastike

1 dl vettä
1 dl sokeria
4 rkl cacao kaakaojauhetta
(nokare voita)

Sekoita aineet kattilassa ja anna miedolla lämmöllä kiehua kasaan. Kastikkeen ollessa melkein valmista, sekoitin joukkoon vielä pienen nokareen voita. ;)

Kokoa annos: jätskiä, marenkia ja kermavaahtoa. Liruttele päälle reilusti ihanaa kastiketta, koristele suklaarouheella.


Happy, happy, happy!

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

O-nigiri, japanilainen välipala

Onigiri on japanilainen höyrytetystä riisistä valmistettu välipala. Yleensä riisi puristetaan kolmion muotoiseksi ja sen sisällä voi olla jokin täyte. Onigirejä on luultavasti yhtä monta versiota kuin on syöjääkin, joten onigireistä voi valmistaa juuri sellaisia kuin haluaa.

Japanissa erityisesti korostuu sesonkiruokailu. Onigirit ovat siellä syysaikaan syötävä herkku. Onigirejä voidaan myös paahtaa grillissä ja syödä höyryävän kuumina.

Onigireillä, niinkuin monilla muillakin japanilaisilla ruuilla, on oma tarinansa. Onigirit olivat alkujaan samuraiden matkaruokaa: he paketoivat riisipalloja bambun lehtiin. Nykyäänkin riisipalleroita syödään Japanissa nopeina välipaloina. Täytteenä voi olla umeboshia (pikkelöity luumu), tonnikalaa ja majoneesia, savukalaa, mätiä, munakasta, mausteliemessä keitettyä lihaa.. vaihtoehtoja on. Minä halusin riisipalleroideni sisälle savusiika-majoneesi tahnaa ja munakasta. Maustoin riisin myös kevyesti maustetulla riisiviinietikalla, yleensä riisi on kevyesti suolattua.

- - - - - - - - - - - - -

5-6 onigiriä

Tarvitset:

puoli pakettia Yutaka sushiriisiä
3 rkl Yutaka riisiviinietikkaa
2 rkl sokeria
1 tl suolaa
nori merilevää

täyte nro 1:
savusiikaa
majoneesia

täyte nro 2:
1 luomumuna
1 luomumunan keltuainen
1 tl valmiiksi maustettua riisiviinietikkaa
pieni loraus soijaa
pieni oksa persiljaa

Keitä riisi paketin ohjeen mukaan. Riisiä ei tarvitse jäähdyttää, onigirit syödään lämpiminä.
Mausta riisi keittovaiheessa suolalla tai mikäli haluat sushimaisemman maun, mausta riisiviinietikka, suola ja sokeri -seoksella kevyesti.

Sekoita savusiika ja majoneesti kuivahkoksi tahnaksi. Sekoita munakkaan ainekset ja paista pannulla.


Onigirin muotoilu onnistuu hyvin joko tuorekelmun avulla tai hyvin kostutetuin käsin. Matkassa opittua: älä tee liian suuria, riisikakkunen murenee herkästi. Pieni tai keskikoko olisi hyvä. (ks. kuva jossa kolme kakkusta). Aloita laittamalla noin puolet riisipallon riisimäärästä kämmenelle, paina lusikalla kolo johon laitat täytettä noin 1-2 tl. Lisää riisiä että täyte jää pallon sisälle. Purista kelmu tiukasti ympärille ja muotoile pallukasta kolmio. Huomasin että puristusvoima saa olla napakka, näin kakusta tulee kauniimpi ja pysyy paremmin kasassa. Leikkaa norilevää kaistale ja aseta se onigirin ympäri tai pienempi pala alhaalta päin.

Japanissa luultavasti kotiäidellä tulee olla aikaa koristella lastensa bento-eväät mitä ihmeellisimmillä tavoin. Googlen kuvahaulla onigireiden koristelulle löytyi monenlaista ideaa mutta tällä kotiäidillä aika ja energia riitti tasan kahteen koristeltuun riisipalleroon. Punajuuriposkisen onigirin sai tyttäreni jonka hän ensin innoissaan murusti lattialle ja sai lopulta syötyä muutaman riisinjyvän sormenpäistään. :)




Ja oli pakko tehdä vielä yksi irvinaamainen riisikakku persiljaperuukilla. Tekijää ainakin nauratti. ^^

lauantai 1. syyskuuta 2012

Plum crumble

Plum crumble kuulostaa hauskalta. Plam krampl. Paremmalta kuin luumupaistos.
Upeasta Jokihaka kokkaa -blogista tuli idea luumumurupaistoksesta. Nämä crumblet ovat näköjään keittiössämme pinnalla, joten luumuisaa versiota tuli heti kokeilla. Omilla pienillä tvisteillä tietenkin.

- - - - - - - - - - - -

Piirakkavuuallinen

Tarvitset:

puolikypsiä tummia luumuja sen verran että piirakkavuuan pohja peittyy
1 rkl voita
2 rkl sokeria
hyppysellinen kanelia tai pala kanelitankoa
pari lorausta Disaronno mantelilikööriä

murutaikinaan
50 g (pussi) kuorellista mantelilastua
2 dl vehnäjauhoa
3 rkl sokeria
2-3 rkl kylmää voita/margariinia

Rouhi mantelipussin sisältö pienemmäksi muruksi, jätä muutama mantelilastu koristeeksi. Nypi murutaikinan aineet pakastepussissa, jätä jääkaappiin lepäämään siksi aikaa kun valmistat luumut.


Huuhtele, poista kivet ja halkaise luumut neljään osaan. Sulata voi pannulla, lisää luumut, sokeri, likööri ja kaneli. Paistele ja anna porista miedolla lämmöllä kunnes ovat pehmeitä.

Kaada luumut liemineen piirakkavuokaan, murustele murutaikina ja mantelit päälle. Paista 200 asteessa kunnes pinta on saanut kauniin värin. Tarjoa vaniljajäätelön kera.